Designin merkitys

Kirjoitin vielä viimeisen äidinkielen esseen laivassa palatessani takaisin Suomeen. En tosin laiskuuttani jaksanut kirjoittaa sitä palautuskuntoon, kun huomasin että opintoviikot täyttyvät helposti ilmankin sitä. Ajattelin kuitenkin käyttää sitä blogin täytteenä, kun aihe siihen soveltui. 

Vietettyäni kaksi viimeistä kuukautta Tukholmassa työharjoittelussa olen oppinut paljon suomalaisten ja ruotsalaisten välisistä eroista. Ehkä suurin näistä eroista on estetiikan merkitys. Pikkutytöstä asti olen ihaillut ruotsalaista muotoilua ja heidän taitoaan brändätä. Ruotsilla on Clas Ohlson, H&M, Ikea, Indiska, Lindex ja Hemtex. Onko niin että ruotsalaiset taitavat paremmin elektroniikan, huonekalut, muodin, tekstiilit ja sisustuksen? Tuskin. Niin edellä mainittujen, kuin monien muidenkin ruotsalaisyrityksen menestyksen takana on nimenomaan palveludesign.

Sana palveludesign käsittää oman näkemykseni mukaan kolme pääkohtaa, jotka ovat markkinointi, tuotesuunnittelu ja liiketilasuunnittelu. Markkinointiin kuuluu yrityksen visuaalisen ilmeen suunnittelu sekä tunnettuuden lisäämisen strategiat. Tuotesuunnittelu taas käsittää luonnollisesti itse tuotteen tai palvelun. Liiketilasuunnittelu tarkoittaa liiketilan tai verkkosivun ulkoasua sekä toimivuutta.

Suomalaisen ajattelutavan mukaan näistä kolmesta kohdasta merkityksellisin on tietysti tuotesuunnittelu. Suomalaiselle tuote on usein yhtä kuin liikeidea. Totuus on kuitenkin hieman toisenlainen. Onnistuneella palveludesignilla yritys voi menestyä vaikka edellä mainituista pääkohdista vain yksi olisi huolella toteutettu. Menestyvä yritys myy mielikuvia ennemmin kuin tuotettaan. Tästä oiva esimerkki on Nokia, jonka menestys tuli tiensä päähän koska brändi ontui. Nokian tuote ei ollut teknisesti yhtään sen hassumpi kuin nykyisen markkinajohtaja Applen, mutta valitettavasti amerikkalaiset ymmärsivät meitä suomalaisia paremmin, ettei pelkällä tuotteella ratsasteta kovin pitkälle.

Mielikuvien myymistä voi olla huonolaatuisen tuotteen markkinoiminen laadukkaana. Esimerkiksi monet kalliit muotitalot pitävät yllä mielikuvaa, jonka mukaan heidän tuotteensa olisivat erityisen korkealaatuisia ja valmistettaisiin ketjuliikkeiden vaatteita huolellisemmin. Todellisuudessa vaatteet saatetaan kuitenkin teetättää samalla tehtaalla, samoin menetelmin ja samoista materiaaleista kuin ketjuliikkeidenkin vaatteet. Kalleilta merkeiltä ostaessa maksetaan usein nimenomaan brändistä ja muotoilusta, eikä itse tuotteesta. Useimmiten tämä tapahtuu kuitenkin tietoisesti. Ei ole enää mikään salaisuus, ettei kallis aina tarkoita laadukasta. Kyllä minä tiedän että Lumia olisi kestävämpi, tehokkaampi ja edullisempi vaihtoehto, mutta silti kirjoitan tätä esseetä iPhonellani. Olen tietoisesti maksanut brändistä ja muotoilusta. Ei minua haittaa että puhelimeni sammuu aina kun pakkasmittari näyttää vähemmän kuin +5 astetta, minulle on tärkeämpää että se on kaunis.

Visuaalisen ilmeen lisäksi hyvä design keskittyy käytettävyyteen. Esimerkiksi hyvin suunniteltu liiketila paitsi esittelee tuotteen parhaalla mahdollisella tavalla, myös tekee ostamisen mahdollisimman helpoksi asiakkaalle. Tuotteen saatavuus, asiakaspalvelu, helppokulkuisuus liikkeessä: nämä kaikki ovat osa palvelusuunnittelua. Jos asiakas joutuu liikkeessä asioidessaan odottamaan 10 minuuttia ennen kuin saa palvelua, on yrityksen palvelusuunnittelu mennyt pieleen. 

Huuhhuh. Aika kuluu tosi nopeesti. Töissä asiakkaiden palveleminen sujuu aika mukavasti jo ruotsiks, mihin oon tosi tyytyväinen. Varsinkin kun meillä aika harvoin asiakkaat vaan tulee kassalle ostostensa kanssa, vaatteita kun myydään loppupeleissä aika vähän ja kannut ja muut taidetarvikkeet myydään tiskin takaa. Highlightsissa mua kohdellaan ihan eri tavalla kun aiemmissa harjoitteluissa Suomessa. Opin vasta kahden viikon jälkeen, minne viedään pahviroskat, kun yleensä se on about se ensimmäinen asia minkä harjottelijana oppii. Highlightsissa mun työkaverit kysyy multa haluanko kahvia, sen sijaan että käskis keittämään sitä. On aika uskomatonta, että mun työkavereille tuntuu oikeesti olevan tärkeempää se, että mä opin täällä mahdollisimman paljon, kun se että ne hyötyis musta mahdollisimman paljon.

Pikkuhiljaa oon alkanut kehittää tekemistä vapaa-ajallekin. Oon käynyt valmentamassa nyt muutamana päivänä ja sitä alan varmaan tehdä vähän tiheemminkin kun maksavat kerta palkkaakin. Salikortin ostin kans ja siellä on tullut nyt pumpattua aina kun jaksaa. Eilen kävin vähän tuulettumassakin. Mestan nimi oli Slakthuset eli teurastamo ja huhhuh mikä meininki siellä oli. Johanna Ritscher veti ihan törkeen kovan setin ja jengi pittas tanssilattialla kun viimestä päivää. Gylä gelepas! Taisin ehkä löytää tähän mennessä testaamistani klubibaarihässäköistä sen lempparin.

Töihin tuli kauheesti kivoja uutuuksia Obeylta.

 Henkilökunta-alet käyttöön! Oon löytänyt kadonneen piirtämisintoni täällä tylsyyksissäni ja se on ihan kivaa.

Eka duuniviikko takana ja fiilikset on aika jeeeber. Siellä on tosi mukavaa jengiä ja muutenkin rento ilmapiiri. Pääsen kassallekin hämmentään ihmisiä mun swedlishillä. Jos se ei ollut sana niin nyt on. Myös kämppä on ihan ok, hyvän kokonen mutta edellisen asukkaan jäljiltä aika ällöttävässä kunnossa. Mä ostin ekana päivänä kumihanskat ja juuriharjan ja lukittauduin niiden kanssa kylppäriin pariks tunniks. Meillä on yhteinen keittiö koko tän kerroksen asukkaiden kanssa ja siinä on ollut mulle aika paljon sulatettavaa. Mä tykkään paljon laittaa ruokaa ja keittiö on mulle aika tärkee. On vähän vaikee tottua siihen, että yhtäkkiä onkin vaan yks hylly jääkaapissa tilaa safkoille, toisen tiskit odottamassa altaassa ja jokapuolella niin tähmästä, että jos vahingossa tiputtaa parsakaalin tiskipöydälle niin se pitää viedä huolellisen desinfiointiprosessin läpi ennen kun uskaltaa miettiäkään sen syömistä.

Mä en oo oikeestaan tehnyt mitään muuta kun töitä. Teen niin paljon pidempää päivää kun mihin oon tottunut, että tuntuu kun oisin kokoajan töissä. Pääsen viideltä ja tähän mennessä oon sen jälkeen vaan tullut kotiin ja about käyny nukkumaan.. Tänään mun työkaverit kutsu mua kovasti yhden graffititailijan näyttelyavajaisiin. Se ois varmaan mielenkiintonen mut ei oo kyllä yhtään fiilistä. Muutenkin oon ollut aika antisosiaalinen täällä. Keittiössä mä oon lähinnä vaan murissu takaisin jos joku on koittanu rakentaa jotain keskustelua. Vanhat couchsurfing kaverit kutsu kans johonkin riehumaan mutta en mä jaksaaaaaaa. Mulla on aika paljon kaikenlaisia hankintoja mielessä ja viikonloppu varmaan kuluu ihan kivasti niitä metsästäen.

Mua jänskättää pikkasen. On aika hurja olo kun en tiedä yhtään mitä on edessä. Mä tulin eilen Helsinkiin ja kuvittelin että voisin täältä sit kätevästi hyppää laivaan ja seilata Tukholmaan, mutta Viking Linen hintojen lähempi tarkastelu osottikin että ei niin mitään järkee. Hki-Sthlm maksaa 150 kun taas Turku-Sthlm 15 :) Ei auttanu kun ottaa bussi alle VIIDELTÄ YÖLLÄ ja koisaa sängyn sijaan sitten totuttuun tyyliin bussissa. Laiva lähti siis Turun satamasta seiskan maissa. Just nyt oon jossain tän paatin pimeimmässä nurkassa, makuupussiin hautautuneena ja hermobreezeri händyssä. Täällä on meneillään joku zumbakonferenssi ja mun ohi kävelee kokoajan mimmejä juoksukalsareissa jotka kattoo mun pientä leiriä että mitäs helvettiä. Ruotsissa oon hyvällä tuurilla joskus kuuden ja seiskan välillä. Ihan ekana satamaan päästyä täytyis kai käydä hankkimassa matkakortti, prepaidi ja safkaa ja koittaa sitten selviytyä kämpille. Saahan nähdä.

Phuuuh. Aiheena matkan valmistelu.

En ollut tällä kertaa mitenkään erityisen järjestelmällinen ja hoidin hommia vähän siinä järjestyksessä kun ne tuli mieleen tai kun mulla oli energiaa. Ruotsiin on super helppo matkustaa, mutta koska kaks kuukautta on kuitenkin kohtalaisen pitkä aika niin valmisteltavaa oli vähän tavallista enemmän.

Juttuja mitä mun piti hoitaa ennen lähtöö

Ettiä työpaikka Ruotsista
Hommata alivuokralaiset mun kämppään
Hakee korotettua opintotukee
Perua asumistuki nykysestä asunnosta ja hakea sitä uuteen
Ettiä kämppä Tukholmasta
Hakee koululta tuet
Hommata varavalmentaja mun valmentamalle joukkueelle reissun ajaks
Laittaa viestiä ruotsalaisiin cheerleading-seuroihin, jos ne huolis mut sinne höntsäileen
Varata laivamatkat
Ettiä kimppakyyti satamaan
Ettiä majapaikka vikaks kahdeks viikoks (vuokrasoppari loppuu 2 vko ennen kun on tarkotus palata Suomeen)

Koska olen prokrastinaation kuningatar niin oikeestaan kaikki tossa listalla tapahtui about vikalla viikolla ennen lähtöä. No alivuokralaisia mä taisin kysellä vähän aiemmin ja kämppää kans, mut noin muuten. Hyvin ne hommat hoitu viime tingassakin ja nyt kaikki oiskin sit aika paketissa lähtöä varten.