Huuhhuh. Aika kuluu tosi nopeesti. Töissä asiakkaiden palveleminen sujuu aika mukavasti jo ruotsiks, mihin oon tosi tyytyväinen. Varsinkin kun meillä aika harvoin asiakkaat vaan tulee kassalle ostostensa kanssa, vaatteita kun myydään loppupeleissä aika vähän ja kannut ja muut taidetarvikkeet myydään tiskin takaa. Highlightsissa mua kohdellaan ihan eri tavalla kun aiemmissa harjoitteluissa Suomessa. Opin vasta kahden viikon jälkeen, minne viedään pahviroskat, kun yleensä se on about se ensimmäinen asia minkä harjottelijana oppii. Highlightsissa mun työkaverit kysyy multa haluanko kahvia, sen sijaan että käskis keittämään sitä. On aika uskomatonta, että mun työkavereille tuntuu oikeesti olevan tärkeempää se, että mä opin täällä mahdollisimman paljon, kun se että ne hyötyis musta mahdollisimman paljon.
Pikkuhiljaa oon alkanut kehittää tekemistä vapaa-ajallekin. Oon käynyt valmentamassa nyt muutamana päivänä ja sitä alan varmaan tehdä vähän tiheemminkin kun maksavat kerta palkkaakin. Salikortin ostin kans ja siellä on tullut nyt pumpattua aina kun jaksaa. Eilen kävin vähän tuulettumassakin. Mestan nimi oli Slakthuset eli teurastamo ja huhhuh mikä meininki siellä oli. Johanna Ritscher veti ihan törkeen kovan setin ja jengi pittas tanssilattialla kun viimestä päivää. Gylä gelepas! Taisin ehkä löytää tähän mennessä testaamistani klubibaarihässäköistä sen lempparin.
