Designin merkitys

Kirjoitin vielä viimeisen äidinkielen esseen laivassa palatessani takaisin Suomeen. En tosin laiskuuttani jaksanut kirjoittaa sitä palautuskuntoon, kun huomasin että opintoviikot täyttyvät helposti ilmankin sitä. Ajattelin kuitenkin käyttää sitä blogin täytteenä, kun aihe siihen soveltui. 

Vietettyäni kaksi viimeistä kuukautta Tukholmassa työharjoittelussa olen oppinut paljon suomalaisten ja ruotsalaisten välisistä eroista. Ehkä suurin näistä eroista on estetiikan merkitys. Pikkutytöstä asti olen ihaillut ruotsalaista muotoilua ja heidän taitoaan brändätä. Ruotsilla on Clas Ohlson, H&M, Ikea, Indiska, Lindex ja Hemtex. Onko niin että ruotsalaiset taitavat paremmin elektroniikan, huonekalut, muodin, tekstiilit ja sisustuksen? Tuskin. Niin edellä mainittujen, kuin monien muidenkin ruotsalaisyrityksen menestyksen takana on nimenomaan palveludesign.

Sana palveludesign käsittää oman näkemykseni mukaan kolme pääkohtaa, jotka ovat markkinointi, tuotesuunnittelu ja liiketilasuunnittelu. Markkinointiin kuuluu yrityksen visuaalisen ilmeen suunnittelu sekä tunnettuuden lisäämisen strategiat. Tuotesuunnittelu taas käsittää luonnollisesti itse tuotteen tai palvelun. Liiketilasuunnittelu tarkoittaa liiketilan tai verkkosivun ulkoasua sekä toimivuutta.

Suomalaisen ajattelutavan mukaan näistä kolmesta kohdasta merkityksellisin on tietysti tuotesuunnittelu. Suomalaiselle tuote on usein yhtä kuin liikeidea. Totuus on kuitenkin hieman toisenlainen. Onnistuneella palveludesignilla yritys voi menestyä vaikka edellä mainituista pääkohdista vain yksi olisi huolella toteutettu. Menestyvä yritys myy mielikuvia ennemmin kuin tuotettaan. Tästä oiva esimerkki on Nokia, jonka menestys tuli tiensä päähän koska brändi ontui. Nokian tuote ei ollut teknisesti yhtään sen hassumpi kuin nykyisen markkinajohtaja Applen, mutta valitettavasti amerikkalaiset ymmärsivät meitä suomalaisia paremmin, ettei pelkällä tuotteella ratsasteta kovin pitkälle.

Mielikuvien myymistä voi olla huonolaatuisen tuotteen markkinoiminen laadukkaana. Esimerkiksi monet kalliit muotitalot pitävät yllä mielikuvaa, jonka mukaan heidän tuotteensa olisivat erityisen korkealaatuisia ja valmistettaisiin ketjuliikkeiden vaatteita huolellisemmin. Todellisuudessa vaatteet saatetaan kuitenkin teetättää samalla tehtaalla, samoin menetelmin ja samoista materiaaleista kuin ketjuliikkeidenkin vaatteet. Kalleilta merkeiltä ostaessa maksetaan usein nimenomaan brändistä ja muotoilusta, eikä itse tuotteesta. Useimmiten tämä tapahtuu kuitenkin tietoisesti. Ei ole enää mikään salaisuus, ettei kallis aina tarkoita laadukasta. Kyllä minä tiedän että Lumia olisi kestävämpi, tehokkaampi ja edullisempi vaihtoehto, mutta silti kirjoitan tätä esseetä iPhonellani. Olen tietoisesti maksanut brändistä ja muotoilusta. Ei minua haittaa että puhelimeni sammuu aina kun pakkasmittari näyttää vähemmän kuin +5 astetta, minulle on tärkeämpää että se on kaunis.

Visuaalisen ilmeen lisäksi hyvä design keskittyy käytettävyyteen. Esimerkiksi hyvin suunniteltu liiketila paitsi esittelee tuotteen parhaalla mahdollisella tavalla, myös tekee ostamisen mahdollisimman helpoksi asiakkaalle. Tuotteen saatavuus, asiakaspalvelu, helppokulkuisuus liikkeessä: nämä kaikki ovat osa palvelusuunnittelua. Jos asiakas joutuu liikkeessä asioidessaan odottamaan 10 minuuttia ennen kuin saa palvelua, on yrityksen palvelusuunnittelu mennyt pieleen.